Eeron blogi

Suomalaiskeskuksessa Floridan Lantanassa, jonka ympäristössä viettää talvea tai oleskelee pysyvästi noin 20.000 suomalaista, avattiin myös Saulin kahvila. 

Vierailin tammikuun alussa kahvilassa vauhdittamassa Saulin vaalityötä ja keskustelemassa sikäläisten ihmisten kanssa Suomen poliittisesta tilanteesta. Mielenkiinto on kova, mutta samassa yhteydessä myös Yhdysvaltojen käynnistynyt vaalitaistelu herätti kysymyksiä. Myöskin koko maailman tilanne ja ennen kaikkea euron piiristä tulleet huonot uutiset tulivat puheissa usein esille.

Onneksi Yhdysvaltojen puolelta tuli pitkästä aikaa positiivistakin viestiä maailmalle. Yhdysvaltain työllisyys on parantunut ja yleinen tunnelma on myös parantumaan päin.

Kaikki sikäläiset suomalaiset olivat selvästi Saulin kannattajia ja toivoivat Saulille mitä parasta menestymistä. Omalta osaltani uskon, että äänisaalis myös muualta maailmasta on Saulin laariin melkoinen ja tukee näköpiirissä olevaa voittoa.

Eero Lehti
Kansanedustaja, Kok.

Kun drakma muuttui euroiksi, kreikkalaisten kyky saada halpakorkoista lainaa pääomamarkkinoilta moninkertaistui, eivätkä he malttaneet olla ottamatta tilaisuudesta vaarin. Kun lainojen korot menivät alas euroon liityttäessä, alkoi lainataakka kasvaa. Ja kun siihen lisätään lainataakan piilottelu, jota Euroopan unionin erilaiset elimet eivät muka pystyneet seuraamaan, olemme tässä tilanteessa.

Itsenäisyyspäivän vietto on Suomessa tämänkin vuoden 2011 joulukuun 6. päivänä harras hetki talven pimeimpänä aikana. Talvi- ja jatkosodat jättivät maahamme surun ja kaipuun kotiseudulle. 74.000 kaatunutta ja lähes 300.000 haavoittunutta oli se uhrimäärä, jonka suomalaiset antoivat isänmaan itsenäisyyden puolesta. Käynti sankarihaudoilla ja kaksi kynttilää ikkunalaudoilla muistuttavat niistä, jotka antoivat ainoansa ja henkensä maamme puolesta. Sotaveteraanien asia on kunnia-asiamme.

Raamisopimukseen on liitetty hallitukselle velvoittava tehtävä tuoda kevään kuluessa esitys bisnesenkeleiden uudesta verokohtelusta, ja mahdollisena vaihtoehtona sille, tuotekehitysvähennys yrityksille, jotka sitä tekevät. Molemmat ovat olleet julkisuudessa useita vuosia ja ovat eri maissa jo saaneet sovellutuksiakin.

Bisnesenkelin kohdalla on mielestäni suuri eettinen ongelma. Se korostuu silloin, kun alkuperäinen yrittäjä ottaa bisnesenkelit oman yrityksensä osakkaaksi, mahdollisesti enemmistöosakkaaksi, jolloin usein osakassopimuksessa sovitaan yrityksen myynnistä jollekin toiselle sitten, kun pääoman sijoittaja eli bisnesenkeli saa oman tulonsa samoin kuin tietysti alkuperäinen yrittäjäkin. Ajatus hallituksen esityksessä on ollut se, että mikäli bisnesenkeli sijoittaa voiton uuteen liiketoimintaan, hän saisi käyttää syntyneen voiton ilman veroseuraamuksia. Taustalla on se, että rahastoyhtiöt ovat voineet sijoittaa ilman veroseuraamuksia periaatteessa samalla lailla.

Nyt kuitenkin syntyy ongelma: miksi alkuperäinen yrittäjä joutuisi verotuksen kohteeksi, kun toinen, useimmiten vain muutaman vuoden mukana ollut bisnesenkeli selviäisi ilman veroa?

Prinssi Charles ja prinsessa Diana onnistuivat aikaansaamaan euforian sen johdosta, että monilla kriisialueilla oli jaettu julkisuuteen median levitettäväksi kuvia, joissa siviiliväestö, lapset ja nuoret naiset, olivat astuneet maamiinoihin. Tämän miinasopimuksen varsinainen osaajajoukko koostui Kanadan armeijan pioneereista. Ammattisotilaiden mielestä nämä eivät koskaan olleet toistaiseksi miinoittaneet mitään, mutta varmaan Kanadan armeijaan tällainenkin joukko-osasto kuuluu.

Mielenkiintoista on, että jo alkuvaiheessa alettiin ihmetellä – myös Suomen Maavoimien pääesikunnassa oltiin yksimielisiä tästä – ettei alkuperäisen sopimuksen määritelmä koske suomalaisia maamiinoja. Tämä johtuu siitä, että niitä ei Suomessa ole levitetty ilman kartoitusta. Tämä on se tapa, millä

Eduskunnassa on harvoin asiaa, jota tuntisin paremmin kuin sanomalehdet. Olen toiminut vuodesta 1978 kustantajana ja tällä hetkelläkin yhtiömme painoissa painetaan ulkopuolisia lehtiä lukumääräisesti noin sata, ulkopuolisia sanomalehtiäkin sekä omia lehtiä kolmisenkymmentä, joista valtaosa toki ei nyt ole tämän arvonlisäveron kohteena sen takia, että ne ovat ilmaislehtiä. Todettakoon, että ilmaislehdet maksavat kuitenkin ilmoitustuloistaan, jotka ovat niiden ainoita tuloja, yleisen arvonlisäveroprosentin mukaisen veron.

Kun tätä asiaa on joutunut miettimään, on todettava, että asia on aika laaja. Ensinnäkin, Suomessa lukeminen on erilaista kuin monessa muussa maassa. Suomi sijoittuu lukemisen intensiivisyydellään ja peittävyydellään maailman kolmen korkeimman maan joukkoon Japanin ja Norjan ohella.

Ajankohtaista