11.3.2010

Kahta kaivataan Keravalle - kirkkoherraa ja kaupunginjohtajaa

Ennen kuntien syntyä seurakunnat käsittelivät myös maallisia asioita. Keravalla valitaan kevään aikana seurakunnan kirkkoherra ja kaupungin ylin virkamies kaupunginjohtaja.

Kovin ovat valintojen menettelytavat kuitenkin yli vuosisadan aikana eriytyneet. Pari viikkoa sitten Keravan kaupunginhallitus pohti, mitkä edellytykset täytyy uuden kaupunginjohtajan omata, milloin virka täytetään ja vieläpä, kuinka pitkäksi ajaksi. Perinteestä poiketen päädyttiin, että valitaan seitsemäksi vuodeksi, jota voidaan molemminpuolisella sopimuksella jatkaa. Olen vakuuttunut, että kaikki kaupunginhallituksen jäsenet ja valinnan aikanaan tekevät, haluavat löytää mahdollisimman hyvän, puoluekannasta tai sukupuolesta riippumattoman henkilön, joka osaa valmistella ja panna toimeen asioita keravalaisten parhaaksi. Poliittisten paikkojen aika on mennyttä.

Mielenkiintoista oli lukea lehdestä, kuinka seurakunta joutuu valitsemaan uuden kirkkoherran. Kirkkoherra on paikallisen seurakunnan henkilö, jolla on eniten valtaa niin kirkon hallinnollisissa kuin uskonnollisissakin asioissa. Hän hoitaa suhteita myös muuhun yhteiskuntaan ja myös Keravan kaupunkiin riippumatta, onko asia pelkästään kirkollinen vai maallikkomainen.

Paikallisilla seurakuntalaisilla näyttää olevan kirkollislain mukaan todellisuudessa perin vähän vaikutusmahdollisuuksia vaikuttaa henkilön suhteen. Kaupunginvaltuusto voi jopa valita suostumuksen antaneista ja pätevyysehdot täyttäneistä kenet haluavat, valta on todella kaupunginjohtajan valinnassa paikallisilla ihmisillä. Seurakunnan puolella tuomiokapituli on oman harkintansa mukaan asettanut ehdolle kolme. Paikkakunnan syntyperäinen pappi on pantu neljännelle ehdokassijalle. Hänen valintansa kysymykseksi on kuitenkin asetettu erittäin haasteellinen asetelma. Hänen pitäisi saada kaikista seurakunnan äänivaltaisten äänistä 10 % eli noin 2000. Hyvä jos saman verran käy edes kirkkoherran vaalissa äänestämässä. Tämän lisäksi vielä annetuista äänistä pitäisi paikalliselle ehdokkaalle saada puolet kaikista annetuista äänistä.  En tiedä, onko kirkollislakiin todella piiloutunut sellainen viisaus, jota en ymmärrä, mutta ainakin paikallisesti tuntuu omituiselta, että näin suppeasta joukosta seurakunnan keskeisin henkilö valitaan. Seurakuntien jäsenkehitys on ollut vähintäänkin haasteellinen, eikä siitä näin etäinen päätöksenteko ja paikallisen väestön mielipiteiden vähätteleminen suinkaan edesauta. Kaikesta huolimatta seurakunnan kannalta olisi parasta, että valinta osuisi oikeaan ja että ehdolle asetetut olisivat parasta mahdollista ainesta, jota on tarjolla. Olisin kuitenkin toivonut, että kirkkoherran viran auki julistaminen olisi tapahtunut samassa hengessä ja periaattein kuin kaupunginjohtajankin viran auki julistaminen. Tuntuisi paljon mielekkäämmältä ottaa osaa edes vaaliin, kun edeltä käsin ei olisi annettu näin rajaavia lähtökohtia.

Eero Lehti
seurakuntalainen, kansanedustaja
 

---

 
 

Keravan kaupungin tonttien myynnit sikin sokin

Muutama vuosi sitten Ala-Koivikon vuokrataloissa asuvat kiinnostuivat asuntojen hankkimisesta omaksi. Talot oli kuitenkin korjattu aravalainalla ja myynti olisi ollut tämän johdosta vapailla markkinoilla mahdollista vasta usean vuoden jälkeen. Aravalainoituksen ehtoja kuitenkin saatiin muutettua siten, että jos myyntituotot käytetään uusien vuokratalojen asumiseen, voidaan asuntojen myyntiin ryhtyä.

Kaupungin vuokrataloja isännöivä ja osin omistava Nikkarinkruunu käynnisti hankkeen ja osa asukkaista oli kiinnostunut ostamaan asuntonsa itselleen. Asian edetessä havaittiin kuitenkin varsin loppuvaiheessa, että on suoritettava diffuusio, jossa kyseiset asunnot erotetaan kaupungin kiinteistömassasta. Tässä vaiheessa kävi myös ilmi, että todellinen myyjä on Keravan kaupunki eikä Nikkarinkruunu, kaupungin vuokrataloyhtiö. Asukkaiden kanssa oli käyty jo kauppaneuvottelut kaikista kohteista, mutta asian tultua päätösvaiheeseen, todettiin, että asunnoista oli pyydetty vain yhden kiinteistöarvioitsijan lausunto sekä toiselta korjauskulujen arvio. Myöskään asuntojen markkinointia ei oltu tehty riittävän laajasti. Niistä oli vain tiedotettu nykyisille asukkaille. Näistä syistä kaupunginjohtaja otti asian kaupunginhallituksen esityslistalta kaksi viikkoa sitten.

Oli ilmiselvää, että asukkaat, jotka olivat jo varautuneet kaupan tekemiseen hankkimalla rahoituksen ja useat myös myymällä aikaisemman asuntonsa, joutuivat kiusalliseen tilanteeseen. Tämän johdosta sovittiin uusi kaupunginjohtajan kanssa ylimääräinen kaupunginhallituksen kokous, jossa myönteinen päätös syntyikin. Toivottavasti tämän prosessin vaikeudet ovat pienemmät kuin se ilo, joka uuden omistusasunnon saamisesta on syntynyt. Varmaan jokaisessa asunnossa on uuden omistajan tehtävä paljon korjauksia ja parannuksia.

Onneksi olkoon kaikille ostajille ja valittelut kaupungin puolesta asian sotkuista ja hoidosta.

Eero Lehti
kaupunginhallituksen pj.

---

 
 

Kerava palkitsi Ulpu Lehden ja Eero Lehden

Keravan kaupunki palkitsi pitkään töitä tehneitä tai kauan sen luottamustehtävissä vaikuttaneita keravalaisia. Ansiomerkit jaettiin lauantaina 5.12. järjestetyllä kaupungin itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kuntaliiton 40 vuoden kultaisen ansiomerkin saivat Eero Lehti, Aimo Louko ja Eero Nurmi.

Kaupungin omia ansiomerkkejä sai yhteensä kuusi ansioitunutta keravalaista. Kultaisen ansiomerkin saivat Eero Annala ja Ulpu Lehti.
 

---