TYÖTTÖMYYS ON NUJERRETTAVISSA

Koko työelämä on modernisoitava siten, että kaikille riittää taitojaan ja kykyjään vastaavaa työtä oikealla palkka- ja etuustasolla. Yksilöllisyys on huomioitava, itsensä kouluttamisen ja taitojen kehittämisen on oltava kannattavaa. Joustavuutta ja harkintaa on saatava lisää työmarkkinoille.

ILMASTONMUUTOS ON OTETTAVA TOSISSAAN

Kaikkien on kannettava vastuu kasvihuone-ilmiön torjumisesta. Verotuksella on ohjattava energian säästämistä, ja ydinenergia on otettava täysimittaisesti käyttöön. Suomen on oltava omavarainen ja kilpailukykyinen energiantuotannossaan. Siten suomalaisille riittää työtä.

IKÄÄNTYVISTÄ JA VETERAANEISTA ON HUOLEHDITTAVA

Elämme itsenäisessä maassa, jossa sivistysvaltion tavoin hoidamme vanhuksemme ja sotaveteraanimme. Väestömme vanhenee. Yksityisen palvelutuotannon tulo markkinoille on toivottavaa. Terveydenhoidon  palkkaukseen on saatava parannus.

ELÄKEJÄRJESTELMÄ ON PIDETTÄVÄ KUNNOSSA

Eläkejärjestelmämme pysyy kunnossa, kun takaamme korkean työllisyyden. Jokainen sukupolvi maksaa 2/3 edellisen sukupolven eläkkeestä. Siksi on tärkeää, että työtä riittää kaikille. Eläkkeiden indeksisidonnaisuus on säilytettävä, ja yksilöllistä eläkevakuuttamista on tuettava.

PERINTÖVERO POIS JA MARGINAALIVERO KOHTUULLISEKSI

Suurin ongelma on henkilökohtainen korkea marginaalivero. Moni haluaisi tehdä kahta työtä, mutta 60 %:n marginaaliverolappu vie työhalut. Perintövero on poistettava lähiomaisilta sekä yritysten sukupolvenvaihdoksilta.

SISÄINEN JA ULKOINEN TURVALLISUUS ON TAATTAVA

Valtiojohdon tehtävänä on taata Suomen sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Suomi on rauhallinen maa, jossa on turvallista asua ja liikkua. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ulkoisen uhan syntyessä tarvitsemme ulkopuolista apua. Baltianmaat ovat jo Natossa, myös meille se on halvin keino ulkoisen turvallisuuden takaamiseksi. Sopimukset on tehtävä ennen kuin niitä tarvitaan.

TASA-ARVO EDISTÄÄ KILPAILUKYKYÄ JA ELÄMÄNLAATUA

Olemme eturivin maa parlamentaarisen tasa-arvon käyttöönotossa. Yrityselämä kaipaa myös naisen näkökulmaa. Palvelualalla kyky ottaa huomioon erilaisia asioita on kilpailuetu. Yritysten ja yhteiskunnan johtotehtäviin tarvitaan nykyistä enemmän aktiivisia ja eteenpäin pyrkiviä naisia.

OPETTAMINEN JA OPPIMINEN KUNNIAAN

Maailma muuttuu ja meidän on opittava jatkuvasti uusia asioita. Peruskoulumme on maailman luokkaa. Opettajien työympäristö ja  oppilaiden oppimisympäristö on kuitenkin saatava rauhallisemmaksi. Vanhempien on kannettava vastuu kasvatuksesta. Opettajille on annettava oikeus ylläpitää järjestystä luokassa, ja heidän koulutustaan on suunnattava aloille, joissa tekijöistä on pulaa.

PERHEEN JA TYÖN YHTEENSOVITTAMISEEN LISÄÄ JOUSTOJA

Eri elämänvaiheet vaativat ihmisiltä kykyä muuttaa omaa elämänrytmiään ja työtään. Esimerkiksi päivähoidon tulee mukautua nykyistä enemmän työelämän tarpeisiin. Myös yritysten tulee olla joustavia silloin, kun elämäntilanne sitä edellyttää.

NUORTEN TYÖNSAANTI VARMISTETTAVA

Meidän tulee luoda kannustavat edellytykset itsensä kouluttamiselle, kehittämiselle ja yrittämiselle. Meidän on myös helpotettava ja varmistettava nuorten työnsaantia. Nämä toiveet toteutuvat muun muassa kohdistamalla koulutus oikein ja parantamalla oppisopimus- ja aikuiskoulutusjärjestelmää.

TYÖNTEON PITÄÄ OLLA MOTIVOIVAA JA KANNATTAVAA

Hyvässä yhteiskunnassa jokaisen on mielekästä tehdä työtä ja kantaa vastuu omalta osaltaan yhteiseen hyvään. Maatamme voidaan rakentaa vain siten, että työnteko on aina kannattavampaa kuin sosiaaliturva. Kaikki tarvittava raha tulee siitä, mitä ihmiset tekevät. Valtiovallan tehtävänä on tukea mielekästä työntekoa oikeudenmukaisella tavalla.

SAMA PALKKA SAMASTA TYÖSUORITUKSESTA

Yhteiskunnan perusperiaatteita ovat tasa-arvo työhön ja siitä saatuun ansioon. Hyvähenkisessä työelämässä ei ole tarvetta kiintiöajatteluun, ei sen enempää iän kuin sukupuolenkaan suhteen. On myös oikein, että samasta työsuorituksesta maksetaan tekijästä riippumatta sama palkka.

YRITTÄJÄN VOITAVA LUOTTAA LAINSÄÄTÄJÄN OIKEUDENMUKAISUUTEEN JA
TASAPUOLISUUTEEN

Yrittäjä tekee merkittäviä taloudellisia päätöksiä lainsäädännön perusteella. Hänen tulee voida luottaa, että lainsäätäjä toimii pitkäjänteisesti. Jo valmisteluvaiheessa on arvioitava käsittelyyn  tulevan lain vaikutukset yrityksiin ja niiden taustalla olevien perheiden elämään.